keskiviikko 19. lokakuuta 2011

Puutarhasta rohtoja ja ruokaa, osa II: Keltajuurikas ja punajuuri ovat voimaruokaa




Kaupungissa kaipaa ryytimaata, josta voi käydä vaikkapa vain hetken mielijohteesta nappaamassa ruoanlaittoon maukkaita aineksia. Jonkinasteinen omavaraisuus tekee onnellisen olon ja on ilo tehdä ruokaa kasveista, joiden kasvun ihmettä on pikkuriikkisestä siemenestä tai taimesta saakka vaalinut. Hyvä puoli omassa kasvimaassa on myös se, että tietää tasan tarkkaan, millaisissa olosuhteissa ruoka on saanut kasvaa- satokin maistuu ihmeen paljon paremmalta kuin kaupasta ostettu. Ehkäpä oman puutarhan antimissa maistuvatkin rakkaus ja lämmin huolenpito.

Syksyyn kuuluvat mausteiset keitot murean tuoreen leivän kera. Meidän pihamaallamme kasvavat maa-artisokka, mustajuuri, keltajuuri, punajuuri, piparjuuri, kaurajuuri, porkkana ja näiden lisäksi muutakin maukasta murkinaa. Nauriit ja lantut ovat menestyneet tänä kesänä huonosti, sillä pikkutuholaiset ovat nauttineet niitä parempiin suihin.
Kirkaslieminen keitto syntyy helposti. Keittoon voi laittaa juureksia oman maun mukaan. Keitto voi olla kasviskeitto tai mukaan voi ruskistaa vaikka kalaa, jauhelihaa tai syksyn riistaa. Vaikka tekisitkin kasviskeiton, älä soseuta sitä. Kuutioi juurekset ja voit makustella vuoronperään eri makuisia suupaloja.

  
Syksyinen sadonkorjuukeitto:

1 litra vettä
1/2 kg kalaa, jauhelihaa tms.
2 tl lipstikkasuolaa
5 mustapippuria tai voit raastaa pakastimesta keittoannoksen päälle piparjuurta
1 sipuli
1-2 kpl kutakin koon mukaan porkkanaa, perunaa, keltajuurta, kaurajuurta, maa-artisokkaa, palsternakkaa. Juureksien suhteita voit muutella oman mieltymyksen mukaan.



Herkkusuiden keltajuurikas kuuluu punajuuren sukuun 

Keltajuurikkaasta puuttuu punajuurelle ominainen väriaine antioksidatiivinen antosyaniini, beetasyaniini. Antosyaniinit ovat flavonoideja, joita parhaillaan tutkitaan esim. syövän hoidossa. Keltajuuren pirteä väri tulee porkkanoille ominaisen beetakaroteenin sijaan flavonolista. Punajuuressa sekä keltajuurikkaassa on kivennäisaineista kaliumia, rautaa, mangaania ja magnesiumia sekä runsaasti foolihappoa sekä hiilihydraatteja. Punajuurikas sisältää myös P-aktiivisia aineita, valevitamiineja, joilla arvellaan olevan muun muuassa verenkiertoa elvyttäviä vaikutuksia. Näitä bioflavonodeihin kuuluvia yhdisteitä kutsutaan rutiineiksi. Punajuuren sisältämät biologisesti aktiiviset aineet tehostavat ruoansulatusta ja osallistuvat koliinin muodostumiseen tehostaen mm. maksan toimintaa. 

Puna- ja keltajuurikas keittiössä


Juurikkaat sopivat väristään riippumatta keittoihin, lisukkeeksi, leipiin ja hilloihin. Keltajuurikasta käytetään siis samoin kuin tutumpaa punajuurta. Myös naatteja voidaan käyttää esim. salaatteihin, muhennoksiin ja jopa keittoihin, mutta runsaammassa käytössä on huomioitava, että ne tulee kiehauttaa ennen varsinaista ruoanlaittoa oksaalihapon ja nitraatin minimoimiseksi (keitinvesi kaadetaan pois)! Punajuuren lehtiruodit, lehdet ja mukula sisältävätkin paljon nitraattia, joka ei ole haitallista itsessään, mutta ruoansulatuskanavan mikrobisto pystyy muuttamaan sen nitriitiksi. Nitriitti voi edelleen reagoida ravinnon amiinien kanssa ja muodostaa karsinogeenisia nitrosoamiineja. Oksalaatit puolestaan sitovat kalsiumia, rautaa ja sinkkiä estäen niiden imeytymistä elimistöön. Naatteja voi pilkkoa salaattiin tai lehdistä sekä juuresta voi tehdä juuresmehua mehulingolla. Punajuuria ei siis kannata syödä jatkuvasti ylettömiä määriä (niin kuin ei mitään yksittäistä ruoka-ainetta), kohtuukäytössä juurikas on turvallinen ja terveyttä edistävä. 

Puna- ja keltajuurikkaiden kera voit tarjoilla oikeastaan mitä vain, esimerkiksi piparjuurikermaviilikastiketta. Mausteista erityisesti sipulit sekä timjami sopivat punajuuren kaveriksi. Jos punajuuria jää ylitse, ne säilyvät miedossa suolavedessä jääkaapissa seuraavaa aterianvalmistusta odottaen. Ruokaohjeita löytyy pilvin pimein googlettamalla. Kaikenkaikkiaan monipuolinen juures siis! 

Kullanarvoisia vinkkejä!  

Säilyttääksesi punajuuressa antosyaniinit (beetasyaniini) paahda ne uunissa kokonaisina kuorinensa, sillä mikäli punajuuria keitetään tai paistetaan kuorittuina ja paloiteltuina, antosyaniinit menetetään! Keitinveteen liukenee myös vesiliukoinen B-vitamiini eli folaatti. Punajuurikasta/keltajuurikasta kannattaa keittää kerralla isompi kattilallinen suolattomassa vedessä- nuoret juurikkaat kypsyvät jopa puolessa tunnissa, mutta talvella täytyy varata keittämiseen hyvinkin tunti. Älä turhaan kuori punajuuria keitettäessä, ja jätä kanta rauhassa paikoilleen. Juurikkaiden kypsyttyä kaada vesi pois ja laita kylmää vettä tilalle- hetken kuluttua kuori irtoaa puna/keltajuurikkaista lähes itsestään. 

Punajuurikaspenkki puutarhaan

Typpilannoituksen kera saa olla punajuuren kanssa säästeliäs juurekseen kertyvän nitraatin vuoksi. Punajuuriperheen mukulat korjataan syksyllä ennen pakkasaikaa ja sato säilyy juureskellarissa hyvin kevääseen. Punajuurikasperheen viljely alkoi Kreikassa jo varhain ennen ajanlaskun alkua, joten tälläkin ruokaryydillä on pitkät perinteet!


P.S. Vilkaise myös Puutarhan rohtokasvit ja ruokaryydit- juttusarjassa aiemmin ilmestynyt juttu 


Puutarhasta antimista iloiten,
Johanna ja Satu
Kuvat: Johanna, ensimmäinen kuva otettu Annalan puutarhasta

Lähteet:

Tsekkaa aivan suunnattoman kätevä ja inspiroiva kirja

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti