Tähtisadeöitä- Tervetuloa tähtihämärä!

Kuva/picture: Jorma Koski/URSA

Joka vuosi kun elokuun viileät yöt saapuvat, saapuu myös yötaivaan pimeys tähtitarhoineen.

Joka syksy lasken ensimmäisiä lempeästi tuikkivia tähtiä riemunkiljahdusten saattelemana ja vastaanotan mieli iloisena tähtitaivaan mykistävän kauneuden. Tähtihämärä alkoi virallisesti viikko sitten ja syksyn aloittavat tähdenlentojen parvet. Aamuyöstä taivaalle nousevat myös planeetat Jupiter ja Venus sekä vähenevä kuunsirppi.

Komeetat eli pyrstötähdet ovat aurinkokunnan jäisiä vaeltajia, joiden kierto auringon ympäri kestää miljoonista vuosista vuosikymmeniin - tai satoihin. Komeetan lähestyessä aurinkoa jää alkaa sulaa ja haihtua avaruuteen. Tällöin muodostuu pyrstötähden harsomainen pyrstö, joka voi olla kymmeniä tai jopa satoja miljoonia kilometrejä pitkä. Maapallolta katsoen ohi kiitävän komeetan pyrstö voi ulottua lähes yli koko taivaan.

Maapallo vyöryy avaruuden halki omalla radallaan Swift-Tuttle komeetan jättämän pölyvanan läpi, joka vuosi suunnilleen samaan aikaan. Tällöin näemme Perseidejä, runsaita tähdenlentoja, meteorisadetta. Komeetta on kiitänyt jo kauas avaruuteen yksinäisellä matkallaan, mutta sen pölyvana ulottuu yhä maapallon kiertoradalle. Hiekanjyvän kokoiset pölyhiukkaset singahtavat Maan ilmakehään ja tuhkaksi palaessaan näyttäytyvät tähtisateena. Swift-Tuttle komeetta kiertää auringon 133 vuodessa ja maapallo ohittaa sen jättämän pölyvanan vuosittain elokuussa. Perseidien meteoriparvesta on kirjattu havaintoja jo kahden tuhannen vuoden ajalta.

Perseidien parveen kuuluvia komeettapölymeteoreja voi nähdä heinäkuussa, mutta huippu ajoittuu elokuun alun/keskivälin tuntumaan. Parhaimmillaan tähdenlentoja suihkii jopa 60 kappaletta tunnissa! On arvioitu, että tähdenlentojen seuraamisen huippuhetki olisi sunnuntaina 12.8.2012 puolen yön maita (Mikkelin Ursan puheenjohtaja Aki Taavitsaisen mukaan ilmeisesti alkaen klo 22.30), mutta jo ensi yönä kannattaa tähytä taivaalle! Vaikka elokuussa tähdenlentoja aiheuttaa kaksi muutakin perseidejä vaatimattomapaa meteoriparvea, on talvea enteilevä tähtitaivas itsessäänkin ihastelemisen arvoinen.

 

  (COLOURBOX)

   Kuva/picture: NASA

On arvioitu, että joka neljäs asuu valohälyn kirjoman yötaivaan alla. Maaseudulla, valohälyn ulottumattomissa, voi nähdä tähtikirkkaina öinä jopa 2000 tähteä. Suurimmissa kaupungeissa erottuu samaan aikaan vain 20 kirkkainta. Laajeneva ihmisasutus on tukahduttamassa tähtitaivaan loiston ja sysimusta yötaivas kirkkaine tähtineen on yhä useammalle tuntematon. Tähtitaivaan kirkkaus on katoava luonnon ihme.

Onneksi Suomessa on vielä monia paikkoja, joissa voi tutustua pohjoisen tähtitaivaan saloihin.


Tiesitkö? 

• Tähtien liike johtuu maan pyörimisestä. 
• Otava näkyy Suomessa taivaalla aina, kun on pimeää ja pilvetöntä
• Ilmakehään sironnut auringonvalo peittää tähdet päivisin. 
• Tähdet nousevat idästä ja laskevat länteen. 
• Tähtiä on monenvärisiä, silmämme näkevät ne kuitenkin valkeina. Kirkkaimmista tähdistä voi erottaa väriaistimuksia myös ihmissilmällä. Sinisenä näkyvät tähdet ovat kuumimpia, oranssit ja punaiset viileimpiä. 
• Ilmakehän pyörteilevät ilmakerrokset saavat tähden värisemään, mitä lähemmäksi horisonttia tähti sijoittuu, sitä enemmän se säihkyy. Esimerkiksi talvi-iltoina matalalla etelä-taivaalla hohtava Ison koiran Sirius kimaltelee jalokiven lailla. 
• Himmeä valonauha taivaalla on Linnunrata, kotigalaksimme. Linnunradasta on Kuu Yrttitarhassa blogissamme ihan oma bloggauksensa. Linnunradan kirkkaimmat tähtipilvet jäävät pohjoisen tähtitaivaan horisontin alapuolelle ja siten eivät näy Suomessa, mutta eteläisellä tähtitaivaalla niitä voi ihastella.

Onpa ihanaa, että on taas pimeät tähtiyöt!
Pian vastaanotamme myös elokuun kuutamot... 

Rakkaudella Satu

 

 Lähteet: 

Pohjoinen tähtitaivas: Markus Hotakainen (IHANA TÄHTIKIRJA!)

Perseidit

Sinua voi kiinnostaa myös: 

Linnunrata, elämän ja kuoleman kimmeltävä kehto. Mytologiaa ja tähtitaivaan saloja.